8. Verkkomateriaaleja opiskelun ja opetuksen tueksi
Korean kieli: Hangeul
Taustaa:
Korean kielellä sanotaan olevan samat juuret kuin omalla äidinkielellämme suomella, eli molempien alkujuuret tulevat Ural-vuoriston alueelta. Tiettyjä yhtäläisyyksiä kielistämme voikin löytää: sanat ovat koreassa suomen tapaan usein pitkiä ja ne taipuvat päätteiden avulla. Samalla korean kieli poikkeaa selvästi kieliopiltaan ja merkistöltään esim. kiinan ja japanin kielistä.
Korean kirjoitusasu perustuu vuonna 1446 virallistettuun aakkoskirjoitukseen, jonka Joseon-dynastian kuningas Sejongin sanotaan kehittäneen muutamia vuosia aiemmin. Eteläkorealaiset kutsuvat kieltään nimellä hangeul. Peruskirjaimia kielessä on 24 (10 vokaalia ja 14 konsonanttia), joita täydennetään perusmerkeistä eritavoin modifioiduilla yhdistelmämerkeillä. Lisäksi Etelä-Koreassa käytetään yhä osittain rinnan kiinalaista merkistöä. Pohjois-Koreassa sen sijaan oma korealainen merkistö on syrjäyttänyt kiinalaiset merkit kokonaan. Kirjoitusta voidaan lukea joko kiinalaisittain ylhäältä alas tai nykyään yhä useammin horisontaalisesti vasemmalta oikealle, jolloin myös yksittäiset sanat erotetaan toisistaan latinalaiseen tapaan.
Latinaistamisen hankaluus:
Korean kielen käsitteleminen omalla latinalaisella kirjaimistollamme on epätarkkaa ja hankalaa. Kirjavaksi korean kielisten sanojen ulkoasun käyttämisen taas tekee erilaisten päälekkäisten latinalaistamisjärjestelmien samanaikainen käyttö eri maissa (esim. Yale, Korean hallituksen ja McCune-Reischauer). Näistä McCune-Reischauer on kirjallisuudessa nykyään ehkä yleisin.
Kielen virallinen kirjoitusasu noudattaa kuitenkin maan hallituksen vuonna 2000 hyväksyttämää standardia, joka korvaa vähitellen edellisen vuoden 1984 version. Sen mukana latinalaisesta ulkoasusta poistettiin kaikki aksenttimerkit, jotka korvataan kaksoiskirjainyhdistelmällä (esim. õ -> eo ja han'gul ->hangeul), lisäksi lauseen aloittavat kovat konsonantit (esim. p ja t) muutettiin pehmeäksi (b ja d). Uuden kirjoitusasun mukaisesti esimerkiksi maan suurin satamakaupunki on Busan (ent. Pusan), pääkaupunki Seoul (ent. Sõul) ja viimeinen dynastia Joseon (ent. Chosõn). Uuden linjan mukaan korealaisten yleensä kaksiosaiset etunimet kirjoitetaan yhteen (Kim Daejung). Halutessaan erisnimien osat voi myös erottaa toisistaan väliviivalla, jolloin jälkimmäinen osa aloitetaan pienellä alkukirjaimella. Tämän kirjoitustavan on yleisesti omaksunut mm. presidentti Kim Dae-jung. Huom: Koreassa sukunimi kirjoitetaan aina ensimmäisenä! Huomioitavaa on myös, että Suomeen on vakiintunut maan pääkaupungista poikkeuksellinen kirjoitusasu: Soul.
Perusperiaatteista huolimatta latinalaistamisen kirjavuus on erisnimissä erityisen yleistä. Ongelmia tuottaa henkilöiden persoonalliset mieltymykset tiettyyn kirjoitusasuun tai esim. murre- eroavaisuudet. Vaikka esim. noin 15 prosentilla korealaisista on käytännössä sama sukunimi Lee, voi se esiintyä myös romanisaatioasussa Rhee, Rhi, Li tai Yi. Valitessasi tietyn korean kielen kirjoitusasun on siksi tärkeää ilmoittaa ja perustella käyttämäsi latinaistamismuoto.
Esimerkkejä uuden romanisaation (2000) mukaisista paikkakunnanimistä:
| UUSI | VANHA | UUSI | VANHA | |
| Busan | Pusan | Gyeongju | Kyõngju | |
| Daegu | Taegu | Gwangju | Kwangju | |
| Gimpo | Kimpo | Incheon | Inch'on | |
| Goguryeo | Koruryõ | Jeju | Cheju |
Lähteet:
Vesterinen et. al (2000): Korea: kolme ovea tiikerin valtakuntaan. Gaudeamus, Helsinki.
Korean kulttuuri- ja matkailuministeriö
Korean perussanastoa (hallituksen vuoden 2000 romanisaation mukaisesti)
SANONTOJA:
Annyong haseyo?
Hyvää huomenta. Hyvää iltapäivää. Hyvää iltaa.
Annyong hashimnikka?
Hvvää huomenta. Hyvää iltapäivää. Hyvää iltaa. Edellistä muodollisempi ilmaisu, jota käytetään yleisesti puhuteltaessa vanhempia/korkea-arvoisempia henkilöitä.
Annyeonghi gaseyo.
Näkemiin.
Annyeonghi gashipshiyo.
Näkemiin. Edellistä muodollisempi ilmaisu, jota käytetään yleisesti puhuteltaessa vanhempia/korkea-arvoisempia henkilöitä.
Ottoshimnikka?
Mitä kuuluu?
Je ireumeun Johanna imnida.
Nimeni on Johanna.
Ne
Kyllä
Aniyo
Ei
Gamsahamnida
Kiitos
Mianhamnida
Anteeksi
LUKUSANOJA:
0 yeong
1 hana
2 dul
3 set
4 net
5 daseot
6 yeoseot
7 ilgop
8 yeodolp
9 ahop
10 yeol
100 baek
1000 cheon
10 000 man
Kahden kirjainmerkistön tapaan Koreassa on paikallisten lukusanojen rinnalla käytössä kiinalaiset numerot. Korealaisia numeroita käytetään arkikielessä lähinnä pienten lukujen laskemiseen (1-99) ja kellonaikojen ilmaisemiseen. Kiinalaisten numeroiden käyttö on yhä tavallista esim. päivämääriä ja välimatkoja ilmoitettaessa
VIIKONPÄIVÄT:
maanantai wolyo-il
tiistai hwayo-il
keskiviikko suyo-il
torstai mogyo-il
perjantai kumyo-il
lauantai t'oyo-il
sunnuntai ilyo-il
Korea-suomi -sanastoa
A
B
bukbu pohjoinen alue
C
D
dongbu itäinen alue
dae suuri, laaja, iso
-do maakunta
do saari
-dong suuntaan (engl: ward)
dong itä
E
-eup kaupunki
-ga pienehkö alue kaupunginosan sisällä
F
G
gang joki
gil katu
gimpap korealainen sushi l. myös kasvis- tai lihatäytteellä
gimchi perinteinen ja yleinen tulinen kaali-chili -lisuke
gisaeng korealaisten keihäs
-gu kaupunginosa
-gun maa
gung palatsi
H
hae meri
hangeul korean kieli
hanja kiinalainen merkistö
I
J
jaebeol perheomisteinen iso yritys
Juche Pohjois-korean oma sosialistinen ideologia
K
L
M
minbak vaatimaton kotimajoitus retkeijijälle
mun portti
myo/sa temppeli
N
nam etelä
O
oncheon kuuma lähde
ondol perinteinen lattialämmitys
P
Q
R
-ri kylä
S
seobu länsi
seowon vanha konfutselainen koulu
si kaupunki
soju paikallinen alkoholijuoma
T
taegwondo paikallinen itsepuolustus- ja kamppailulaji
tongil yhdistyminen
U
V
W
X
Y
Z
2. Aasian ja Etelä-Aasian tutkimuksen yhdistykset
3. Kirjastot, bibliografiat ja tietokannat
5. Säätiöt ja tutkimusinstituutit
6. Verkkomateriaaleja opiskelun ja opetuksen tueksi